Karvat pystyssä

Karvat pystyssä
Nuuskijatutkimuksia

Dog On It
A Chet and Bernie Mystery

Spencer Quinn 2008
WSOY 2011


Karvaisten etsivien ja kovaksikeitettyjen dekkarien ystäville!

Ole hyvä, taputa Chetiä! Se on Nuuskijatutkimusten kaiken nähnyt ja siksi lakoninen mutta sitäkin rakastettavampi kertoja, joka tykkää hunajamuroista ja kovasta vauhdista. Se ymmärtää enemmän kuin antaa ymmärtää, ja vaikka se ei selvinnyt poliisikoirakoulusta, se työskentelee yksityisetsivä Bernien parina tämän etsivätoimistossa. Bernie taas on ihan oikea poliisi, joskin syystä, jota Chet ei vielä tiedä, hän on siirtynyt yksityisyrittäjäksi.

Bernie saa eronneelta Cynthia Chamblissilta tehtäväksi etsiä tämän kadonnut 15-vuotias tytär Madison. Chet on kuullut, että Berniellä on pahoja kassavirtaongelmia, ja vaikka se ei tiedäkään mitä ne ovat, se auttaa parhaansa mukaan. Chetin ja Bernien nenät näyttävät suunnan ja venäläiset grynderit vauhdin, kun etsiväpari yrittää saada teinityttöä kodin turvaan ja pysyä itsekin hengissä.

Myrkkypuun siemenen jälkeen piti saada jotain mahdollisimman erilaista luettavaa eikä oman kirjahyllyn antimet houkuttanut. Annoin itselleni luvan käydä vaihteeksi kirjastossa ja tämä herätti huomioni heti. Dekkari kerrottuna koiran näkökulmasta! Ajatus kuulosti niin hurmaavalta, että oli pakko lainata. Miten tätä nyt kuvailisi, venytti jonkin verran realistisuuden rajoja, mutta oli niin leppoisaa luettavaa, että lukukokemus oli hyvä. Ja tykkään niin paljon koirista, että jos tälle suomennetaan jatkoa, luen nekin. Chetin ja Bernien tutkimuksia on ilmestynyt tähän mennessä neljän romaanin verran ja tämä oli siis sarjan aloitus, ehkäpä jatkoa tulee suomeksikin jossain vaiheessa.

Kuva

Myrkkypuun siemen

The Poisonwood Bible
Barbara Kingsolver 1998
Like 2004 (1. suomenkielinen painos 1999)


Äidin ja neljän tyttären eeppinen selviytymistarina Belgian Kongossa. 

Lähetyssaarnaaja Nathan Price saapuu vaimonsa ja neljän tyttärensä kanssa Belgian Kongoon vuonna 1959. Naiset joutuvat huomaamaan, että kaikki, mitä he ovat tuoneet mukanaan aina raamatusta kukkien siemeniin muuttaa hallitsemattomasti muotoaan Afrikan maaperällä. Isän fanaattinen ristiretki sekä Afrikan rehevöivä kauheus ja kauneus vaikuttavat peruuttamattomasti jokaisen elämään. Naisten tarinaan kietoutuu myös Kongon traaginen kohtalo: itsenäisyystaistelu Belgian siirtomaahallintoa vastaan sekä asema suurvaltapolitiikan ja maailmankaupan pelinappulana. 

Myrkkypuun siemen on intohimoinen ja väkevä tutkimusmatka ihmisyyteen ja toisiinsa punoutuviin, säihkyvän kauniisiin ja synkän humoristisiin ihmiskohtaloihin. Ennen kaikkea se on kuitenkin viiden naisen selviytymistarina vieraalla maaperällä, jossa pelastuksen tuovat rakkaus, luottamus sekä perheen ja oman minän eheytyminen. 

Tunnelma tiivistyy luku luvulta. Kirja pitää otteessaan alusta loppuun. Ja kun se loppuu, harmittaa. - Iltalehti

Uskaltaisin väittää, että tämä on yksi parhaista lukemistani kirjoista tänä vuonna ja hyvin pitkään aikaan. En oikein osaa sanoa mitään, mikä tekisi oikeutta tälle tarinalle. Barbara Kingsolver on hieno tarinankertoja, kieli on kaunista, mutta ei hienostelevaa sanoilla kikkailua, mitä inhoan. Pidin kirjan rakenteesta ja siitä, miten jokaisella kertojalla oli oma äänensä ja persoonansa. Minuun vetosi eniten Adah, minusta tuntui, että huikaisevasta älystään huolimatta hän oli kuitenkin hieman altavastaaja vammansa vuoksi. Jossain vaiheessa pidin eniten Leahista, ajattelin, että hän muuttui eniten tarinan edetessä, mutta loppujen lopuksi ymmärsin kuitenkin eniten Adahia. Rachelia inhosin koko ajan, mutta rupesin sitten miettimään, että hänen tapansa selviytyä vain oli erilainen. Se, että hän oli minusta pinnallinen ja itsekeskeinen, ei tee hänen tavastaan selviytyä vähemmän arvokasta kuin muiden, joita ymmärsin ehkä vähän paremmin. Ainoa, jota kohtaan en tuntenut minkäänlaista myötätuntoa missään vaiheessa, oli perheen isä. Vastenmielinen hahmo uskonnollisessa fanaattisuudessaan. Barbara Kingsolver on koulutukseltaan biologi ja sen huomaa luonnon kuvauksesta. Kuvaus Kongon itsenäistymisestä oli myös kiinnostava, vaikka en yleensä sellaisesta ole kiinnostunut. Monella tapaa vaikuttava romaani ja vaikka aihe on raskas, tämä on kuitenkin hyvin mukaansa tempaava ja ajoittain sarkastisen hauska.  

Saan tästä yhden maan lisää reading globally-haasteeseeni. Pyrin lukemaan kirjoja, joiden kirjoittajat ovat kotoisin kohteena olevasta maasta, mutta tämä on turhan haastava siinä suhteessa. Barbara Kingsolver on kuitenkin itse asunut Kongossa, mikä varmasti tuo lisää autenttisuutta tarinaan.  

Reading globally: Kongon demokraattinen tasavalta

Koirani vai minä?

It's me or the dog
How to have a perfect pet
Victoria Stilwell 2005
Nemo 2006

Vetääkö koirasi hihnasta? Riehaantuuko se, kun ovikello soi? Karkaako koirasi, kun päästät sen vapaaksi? Kerjääkö se ruokapöydässä? Hyppiikö se vieraita vasten?

Koirasi on ihana! Mutta tuntuuko joskus siltä, että koira kuljettaa isäntäänsä?
    Tv:stä tuttu koirakouluttaja Victoria Stilwell ratkoo koiranomistajan arkisia ongelmia menemällä koteihin ja tutustumalla ongelmiin paikan päällä. Tässä kirjassa Stilwell opettaa sinua ajattelemaan koiraksi.   
    Yrittääkö koirasi purra, kun se joutuu kylpyyn, kynsienleikkaukseen tai muuhun epämiellyttävään tilanteeseen? Onko koirasi kateellinen perheen uudelle vauvalle? Uhkaako liittosi hajota, joudutko valitsemaan koirasi ja puolisosi välillä?
    Victoria Stilwell kieltää kohtelemasta koiraa kuin ihmistä. Kun koira käyttäytyy huonosti, vika on yleensä siinä, ettei ihminen osaa kommunikoida eläimen kanssa. Stilwell vakuuttaa, että kun opettelet johtamaan koirasi laumaa, sekä koirasi että läheisesi voivat paljon paremmin. Koira tarvitsee lapsen tapaan rajoja ja rakkautta. Stilwell opettaa, kuinka päästä eroon jatkuvasta haukkumisesta, selvitä pitkistä automatkoista ja ohjata lasten ja koiran välistä vuorovaikutusta.
    Koirani vai minä? -kirjasta on hyötyä kaikenlaisten koirien omistajille. Kirja käsittelee kaikkia koiran kouluttamisen perusasioita: tottelevaisuutta, oikeata ruokavaliota, sisäsiisteyttä, ulkoiluttamista, ihmisten kanssa olemsita ja hauskanpitoa.    

Olen katsonut satunnaisesti tv:stä Victoria Stilwellin koirankoulutusohjelmaa/ohjelmia ja olen tykännyt kovasti hänen otteestaan, joten halusin lukea kirjankin. Satuin löytämään kirjan kesällä huipputarjouksesta Suomalaisesta kirjakaupasta, joten mukaan lähti. Tykkäsin kirjasta. Kivoja koirakuvia ja simppeleitä ohjeita. Ei mene kovin syvälle, mutta toimii varmaan hyvin johdantona koiranomistajan arkeen. Olen Victorian kanssa samaa mieltä, että koiraa ei voi kohdella kuin ihmistä ja minusta tämä kirja toimii hyvänä lähtökohtana ihmisen ja koiran väliselle kommunikaatiolle. Harmi, että minulla ei ole vieläkään omaa koiraa, jonka kanssa kokeilla Victorian oppeja.. Yritin vertailla tätä Jan Fennellin Kuuntelen koiraani -teokseen, mutta en oikein muistanut mitään ja siitä onkin näköjään kaksi vuotta, kun olen lukenut Fennellin kirjan, luulin, että siitä olisi vain vuosi.. 

Kuva

Rebekka

(Rebecca)
Daphne du Maurier 1938
Loisto 2008

Unohtumaton Rebekka


Rebekka ilmestyi vuonna 1938 ja nosti tekijänsä Daphne du Maurierin maailmanmaineeseen. Arvostelijat ylistivät kirjaa, miljoonat lukivat sen ahmien, siitä tehtiin elokuva ja teatterisovitus.

Romaani kertoo Manderleyn kartanon omistajan Max de Winterin ja hänen nuoren vaimonsa Carolinen tarinan. He tapaavat Monte Carlossa ja avioituvat lyhyen tuttavuuden jälkeen. Rakkautta kuitenkin varjostaa muisto Maxin entisestä vaimosta, jumaloidusta Rebekasta.

Daphne du Maurier yhdistää romantiikan ja trillerin aineksia kuvatessaan naisen taistelua miehestään tilanteessa, jossa vastustaja ei ole enää saavutettavissa. Hän kehittää vähitellen todellisen kauhutunnelman, joka hellittää vasta kun totuus Rebekasta paljastuu.

Alussa oli hieman vaikeuksia lähteä liikkeelle, mutta sen jälkeen kun pääsin eroon tunteesta, että haluan tarttua päähenkilöä hartioista, ravistaa ja sanoa, että kasvata itsellesi selkäranka, nainen! tarina imaisi minut mukaansa ja loppujen lopuksi lukukokemus oli ihan positiivinen. Minusta oli ihan uskomattoman turhauttavaa lukea, miten epävarma ja pelokas päähenkilö, Caroline, (en muuten tiedä miten päähenkilön nimen on päätelty olevan Caroline, kun sitä ei mainita missään vaiheessa) oli koko ajan. Takakannen mainitsema kauhutunnelma syntyy osittain siitä pysähtyneisyydestä, mikä Manderleyssa vallitsee, miten kaikki on säilytetty niin kuin ne ennen olivat. Asia, jota minun oli vaikea käsittää, olisinko minä 21-vuotiaana nuorena vaimona ollut yhtä epävarma ja alistunut tilanteeseen, yrittämättä lainkaan ottaa tilannetta haltuuni, tehdä asioita omalla tavallani? En tiedä, mutta en voinut ihan ymmärtää päähenkilöä, minkä takia kauhutunnelma ei kunnolla purrut minuun. Siitä huolimatta tämä oli minusta oivallinen romaani.

Kuva

Mother Goose

Mother Goose
Old Nursery Rhymes
Illustrated by Arthur Rackham
Wordsworth Classics 1994


Traditional rhymes and stories have been collected under the wing of Mother Goose for centuries, and this collection of favourite nursery rhymes has been put together by the masterly illustrator Arthur Rackham. It is a wonderful collection of old favourites, from Jack and Jill, Baa, Baa, Black Sheep and Who Killed Cock Robin? to comic alphabets and the fearful fate of Anthony Rowley.

It is illustrated with Rackham's beautiful pen and ink drawings, and is one of his finest books.  




Heräteostos Suomalaisen Kirjakaupan alekirjaosastolta. Ihan ok. Oli nämä ihan kivoja, mutta siinä oikeastaan kaikki. Osa oli sikäli tuttuja, että niille on varmaan suomalaiset vastineet, mutta suurin osa oli vieraita. Tällaiset lorut ovat varmaan niin kulttuuriin sidonnaisia, että niitä ei ehkä ymmärrä jos ei ole natiivi englanninpuhuja.

Kanteen on näköjään iskenyt painovirhepaholainen, rymes pitäisi varmaan olla rhymes.. :)

Kuva